Matti

Tänään tuli luettua otsikoita ja nettiuutisia. Matti Nykänen on ratkennut ryyppäämään.

Valtavan surullista.

Oma suhde tuohon Matin tarinaan on tainnut muuttua juomisen ja raitistumisen myötä. Häpeäkseni voin tunnustaa, että olen kyllä aikoinani muiden mukana päivitellyt Matin toilailuja ja ihmetellyt että miten se nyt taas ryyppää eikä saa asioitaan kuntoon.

Nyt aidosti päällimmäinen tunne oli suru. Uutisen mukaan Matti on ollut lähes 2 vuotta raittiina, eli ilmeisesti hitusen pidempään kuin minä. Maistanut ja nauttinut raittiista elämästä ihan niin kuin minä. Mikä tuska lienee huomata palanneensa siihen vanhaan p*aan ja sen seurauksena joutuneensa hylätyksi.

En tiedä. Jotenkin sitä toivoisi että nämä tämän maailman matit ja mervit löytäisivät sen oman tapansa aloittaa ja pysyä raittiina. Että pystyisi pitämään kiinni siitä kaikesta mitä elämällä on oikeasti tarjolla ilman että sitä pulloon pakenee.

Toivotaan että retkahdus jää tähän.