Tuttavalla on kunnianhimoinen ruoanlaittoblogi. Ihasteltiin sitä tänään kahvin ääressä porukalla, ansaitsee kyllä kaikki kehut.
Enpä tullut sanoneeksi että joo, onhan minullakin. Sellainen alkoholistiblogi. Itselleni kirjoitan, mutta lukee sitä joskus joku muukin.
Lukee sitä.:) Asian kanssa taisteleva.:O
VastaaPoistaOlen lukenut blogia alusta alkaen.Yhteiskunta ja alkoholismi ja siihen liityvä häpeän raskas taakka tarkastelua odotan mielenkiinnolla blogi kirjoituksessasi.
VastaaPoistaPalatakseni tekstiin työhaastattelu nousi sieltä tämä yhteiskunnallinen kaksinaismoralismi häpeän taakka.Kolme työhaastateltavaa. Yhdellä heistä mahdollisesti alkoholi ongelmaa tukien oirekuvaa. Näistä kahdesta hakijasta ei päälle näkynyt oireita sairauksista. Tarkastellaan nasrisimia mikä ei näy päälle työhaastattelussa. Sairauksia molemmat alkoholismi ja narsismi.Puhutaan riskinotosta työantajalle- ja yhteisölle molempien sairaudet kuormittaa työantajaa sekä työyhteisöä ja terveydenhuoltoa. Narsisti on usein sairaudentunnoton muut työyhteisön jäsenet sairastuvat narsistista ja he käyttävät yhteiskunnan terveydenhuotopalveluita liittyen työyhteisöä lujasti otessaan pitävään narsistiin.Alkoholisti kiltti, sopeutuva, ahkera ja pidetty työyhteisön jäsen. Alkoholisti lisää työyhteisössä epäluottamusta epämääräisin poissaoloin. Otan työyhteisöön mielummin alkoholistin kuin narsistin riskiä pienentämään. Työnantaja ottaa aina riskin uuden työntekijän kanssa ei voi tietää mitä sairauksia meissä on tai tuleman pitää.
Useimmat meistä ystävät, työkaverit,tuttavat ja naapurit käyttävät runsaasti alkoholia heistä moni työelämässä riskiä ylläpitämässä nyt tullaan häpeän taakkaan alkoholismista ei puhuta asiana vaan peitellään kuka mitenkin ja melkein säälien. Olisi aika päästää irti häpeästä ja säälistä. Narsisti on "kummajainen" mysteeri peittelyssään siksi on vaikea huomata sitä tuhoa mihin hän pystyy työyhteisössä.
Ihan reippaasti tuttavalle sanomaan hei mullakin on alkoholistiblogi ja hymyä päälle. Ei oteta kaikkea vastuuta kanssaihmisten tuntemuksista itsellemme.
Syksyisin ja lämpimin terveisin
T: Raittiina melkein puolitoistavuotta
Jep. Alkoholismin kanssa voi elää (todistetusti), narsismi ei parane. Työuran aikana olen kohdannut yhden todella pahan tapauksen, hän halvautti työyhteisöä pitkään vielä poistumisensakin jälkeen. Onneksi siirrettiin pois esimiesasemasta.
PoistaTyöhaastattelussa yritän usein kysellä haastateltavan tekemistä virheistä ja epäonnistumisista, vastaukset kertovat usein paljon rivien välissä. Aihe tuossa ei ole niin olennainen (kaikki epäonnistuvat joskus), vaan se miten sitä osaa käsitellä ja mitä siitä oppia.
Blogi on hyvä väylä purkaa omia tuntemuksiaan. Niin minäkin tein oman alkoholistin kanssa asumisesta kertovan blogini kanssa. Tosin nyt suljin blogin ainakin toistaiseksi kun iski pelko että jos kyseinen ihminen löytää sen ja vaikka kirjoitan nimettömänä ja en mainitse nimiä niin kyllähän hän sen tunnistaa heti. Tarkoituksena kun on hitaasti mutta varmasti rakentaa välejä uudestaan kuntoon.
VastaaPoistaMinusta tällaisesta blogista ei tarvitse kertoa jos se tuntuu epämukavalta, mutta ei siinä silti mitään hävettävääkään ole.
Tsemppiä syksyyn!
Kiitokset, olen samaa mieltä. Minulle anonyymius on sikälikin tärkeä, että silloin voin käsitellä omia tuntemuksiani erilaisissa kohtaamistilanteissa. Lisäksi jos kirjoittaisin nimellä, se johtaisi väistämättä kaunisteluun ja siihen, että yrittäisi esittää fiksumpaa/valmiimpaa kuin on. Tällain anonyymina voi olla just niin keskeneräinen kuin on.
PoistaBloki on vähän kuin päiväkirja, silti komenttien mahdollisuus hyvä asia. Kaikki meistä tietenkin tekee omat päätöksensä salailun, häpeän tai sitten avoimuuden kanssa.
VastaaPoistaRaitistumisessa on paljon tunnetiloja yksi niistä häpeä. Häpeän tunne pitää raitistuneita otteissaan, siksi on vaikeaa kohdata asiaa avoimesti ja jääkö jopa raittius kakkokseksi.
Tsemppiä kaikille!
T: Raittiina melkein puolitoista vuotta
Addiktiot ovat markkinoiden juhlaa.
VastaaPoistaVoimia kaikille yksinäisille.
http://www.youtube.com/watch?v=-LAl4gwpFTw
Juuri tästä häpeästä..Eilen olin työkeikalla ja kerroin alkoholismistani ja kuinka piirteeni jotka "join piiloon" ovat tulossa esiin raittiuden myötä.
VastaaPoistaKollegani ihmetteli suuresti kuinka pystyin niin avoimen rehellisesti kertomaan juomisestani.
Olen suunnattoman onnellinen että tein raittiuspäätöksen ja olen ollut heti vuoden ja kolme kuukautta raittiina.
Tämä on hyvä blogi ja seuraan mielenkiinnolla kirjoittajan vaiheita.
Elämä tuntuu elämältä raittiina:)
Nostan hattua aidosta avoimuudesta.
PoistaJännä juttu kyllä. Jos kuka tahansa kertoo alkoholismin selättämisestä ja juomisen jättämisestä, niin minä kehuisin (oikeasti) että hieno juttu. Sehän on oikeasti arvostuksen arvoinen saavutus.
Omalla kohdalla vain en siihen kykene.
Osuva lause tuo kuinka piirteeni jotka "join piiloon" ovat tulossa esiin raittiuden myötä.
PoistaTulee lähemmäksi omaa itseään tunteet nousevat päivänvaloon. Olet rohkea ja avoin. Selvästä päästä nautin minä myös.
Tsemppiä kaikille:)