Törmäsin Kalevassa julkaistuun juttuun "Opiskelijajärjestöt: Juomiselle pitää olla vaihtoehto"
Otsikossa on tiivistetty olennainen, joka koskee useita "tavisalkoholisteja": joko ennen alkoholisoitumista tai sen jälkeen, raitistumista yritettäessä.
Erityisesti nuorelle, mutta toki vanhemmallekin, toivoo vaihtoehtoja. Muitakin tapoja kuulua joukkoon, tuntea yhteisöllisyyttä. Että ei tarvitsisi vetää kännejä joka viikko voidakseen tutustua opiskelutovereihin.
Raitistujalle tuo onkin sitten Se Juttu: on löydettävä jotain niin palkitsevaa, että juomisen merkitys ja kiinnostavuus omassa elämässä edes vähitellen katoaa. Tänä kesänä olen saanut tehtyä paljon sellaista, josta jää pitkäksi aikaa hyvä mieli, ja johon en olisi juovana aikana kyennyt. Tätä tunnetta en vaihtaisi pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti