Nykyään loma ja sade sopivat hyvin yhteen. On hyvä pysähtyä. Istua mökin sisällä, lukea, tehdä käsitöitä. Kuunnella ropinaa katolla. Olla tekemättä mitään.
Toisena päivänä tai vaikka kesänä voi sitten jatkaa niitä ulkohommia.
Minä taidan tarvita sen sateen että osaan pysähtyä tarpeeksi. Levätä.
Joskus on kaksinaismoralistin olo: saarnaa muille levon tärkeydestä, ja samaan aikaan tietää ettei itse osaa, ainakaan aina.
(Ja kun tämä on alkoholistiblogi niin sitten se pakollinen alkoholipohdinta. Kaapissa on pari vajaata hanaviinipakkausta puolison ja vieraiden jäljiltä. Tuntuu oudolta ajatella, että toissa kesänä olisin jo verottanut ne tyhjiin. Oikeastaan itseäkin hämmästyttää, miten iso muutos voi olla: miten niin merkitysellinen asia voi menettää täysin arvonsa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti