Puolitoista vuotta raittiutta

Tuli tunne, että pitäisi olla jotain mieltä jostakin. Tikusta asiaa.

Sormilla laskien sitten selvisi, että tänään tulee täyteen 1,5v täysin alkoholitonta kautta. Suoritteena minulla se ei ole sen kummempi kuin yksi vuosi, koska tähän väliin ei ole mahtunut mitään suuria järistyksiä tai juomishinkuja.

On se kai kuitenkin jotain. Puolessa välissä kohti sitä tilaa, jota tutkimuksissa kutsutaan "oikeaksi" raittiudeksi. Kolme vuotta raittiina ollut kelpaisi jo raittiustutkimuksiinkin, jos joku sellaisia tekee.

Tänä viikonloppuna on ollut pari tilannetta, jolloin vähän huvittuneen oloisena, ulkopuolisenakin, on muistellut omaa itseään ja juomistapojaan. Lauantaina puolen päivän aikaan kävelin Stokkan edessä olevalla kävelykadulla terassin ohi. Terassilla istui muutama ihminen kaljatuoppi edessä. Tuli mieleen aika, jolloin optimoin kaupungilla käymisen niin että ainakin kahdella ehti käydä. Semmoisen saa mahdutettua aikatauluun ilman että kotiväki ihmettelee, missä se viipyy.

Toinen oli junamatka Turkuun. Sopivan mittainen matka, että kolme ehtii. Yleensä kaksi, koska siihen ei myyjä kiinnitä huomiota. Kolmas on jo vähän sellainen, alkoholistimainen.

Niitä terassilla istujia pikaisesti mietin. Sen verran, että ehkä jokaisen kannattaisi sitä juomista miettiä. Olivat yksin, jokunen toisen ihmisen kanssa. Melko viileää oli. Vähän pakonomaista. Ei tullut kaipuuta.

Niin joo, kävin Alkossakin, piti ostaa parin desin pullo viiniä lihapataan. Jäin oikein tuijottelemaan niitä hyllyjä, että tuleeko joku fiilis. Ei tullut. Vähän niin kuin turisti katselee jotain, jota ei meinaakaan ostaa, uteliaana. Ihmeellisen helppoa.

Sen opin, että viiniä saa näemmä nykyään tölkeissäkin. Eläköön mahdollisuus juoda missä tahansa, milloin tahansa, helposti ja vaivatta. Edes korkinavaajaa ei tarvitse.