Puoli vuotta

Puoli vuotta, 183 päivää. Miltä nyt tuntuu?

Mietin ensin, että voittajaolo, mutta ei se oikein kuvaa olotilaani. "Voittajaoloon" minulla kuuluisi jonkinlainen kilpailu, maaliinpääseminen, ensimmäisenä oleminen, vaikka tietysti voittajuutta on myös vaikeuksien voittaminen. Pikemminkin sana "tyyni" kuvaa olotilaani paremmin juuri nyt. Sellainen, jossa ihminen toteaa rauhallisesti: "Näin on hyvä."

Tietysti olen onnellinen ja kiitollinen ja mitä tahansa. Kiitollinen kenelle tai mille, en tiedä, uskonnoton kun olen. Kiitollinen siitä, että jokin sai hermoradat sopivasti naksahtelemaan päässäni niin että ymmärsin, että ilman alkoholiakin voi elää. Ja että sen jälkeen olen huomannut, että ilman alkoholia itse asiassa voi elää huomattavasti paremmin.

Saldo:
- miinus 9 kg
- plus 1100 euroa (oletuksena että keskimääräinen päiväkulutus oli 6 euroa)
- alentunut verenpaine (ei se tosin liian korkea ollut aiemminkaan, mutta sillä rajalla)
- muita veriarvoja ei ole mitattu
- ei flunssia tai sairauspoissaoloja saati "sairaus"poissaoloja, nyt hitusen räkätaudin oireita
- paljon omilla käsillä tehtyjä suoritteita (sieniä, käsitöitä, puutöitä, remontointia...)
- krapuloita 0
- keskimäärin 1-1,5h vuorokaudessa lisää aikaa

Vaikeasti mitattavia asioita:
- vähemmän kiukuttelua
- vähemmän tai jopa ei lainkaan masennusta
- optimistisempi olo
- lisääntynyt tyytyväisyys itseen ja myös muihin
- niiden asioiden löytäminen, joista olen aiemmin nauttinut ja joiden parissa rentoutunut
- parantunut suhde mieheen

Päihdelinkin puolelle jo kirjoitin, että ehkä parhaiten näitä raittiuden mukanaan tuomia asioita kuvaa sana "rauha". Palaan vielä varmaan analysoimaan näitä positiivisia asioita ja raitistumisajan alun odotuksia.

Huomenta selvä päivä!