Viikonloppuna sain luettua loppuun Jari Tervon uusimman kirjan, Laylan. Tervoa en olekaan lukenut aikoihin, jossain vaiheessa kyllästyin. Ja yhdessä vaiheessa en kauheasti ehtinyt lukemaan, kun oli kiire huolehtia nestetasapainosta.
Minulle kirjan vahvimmaksi teemaksi nousi kunnia ja sen (turha/väärä) varjeleminen. Kunnian ja maineen varjeleminen muodossa tai toisessa oli keskeisten henkilöiden toiminnan motiivina: oli se sitten "valkoisen rodun" kunniaa, taloudellisen pärjäämisen kunniaa tai äitiyden kunniaa.Kunnian häpäisemisen pelkoa.
Kirjassa kunnian varjelu asettui mittasuhteisiinsa: oliko se lopulta kaiken sen vaivan arvoista, ja varsinkaan sen lopputuloksen arvoista?
Peiliin on aina hyvä katsoa, ja asettaa omat ongelmat mittasuhteisiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti