Kaikenlaista

Taloyhtiön talkoot. Raivokasta haravointia, jotta huomenna kehtaisin olla osallistumatta. Alkuillan hämärissä lämmittivät grilliäkin, en jaksanut mennä kun ei se makkaran ja oluen haju houkuttanut, ja oli viileäkin.

Iltapäivällä pikakäynti pienen bussimatkan päässä olevalla ostarilla. Siellä pari ihmistä nojaili seinään, mutta ei sekään tuki meinannut riittää. Tuli vähän turhauttava olo: millä ne saisi ymmärtämään, että elämä voisi olla mukavampaakin.

Kirjamessuille menoa mietin, että jaksaako sitä ihmispaljoutta. Saa nähdä. Viime vuonna pariinkin otteeseen kävin juomassa olutta, kun oli niin raskasta ja pölyistä. Kaikin tavoin sitä voikin itseään huijata.

Päihdelinkissä on ollut jonkin verran keskustelua AA:sta. Kovin jyrkkiä mielipiteitä monella, puolesta tai vastaan. Minulle asia on samantekevä: sama se, millä keinolla raitistuu. Jos kokee kokoukset hyviksi itselleen, niin mikä tarve on todistaa että näin ei ole? Tai jos ei koe tuollaista ryhmäpohdintaa "omaksi jutuksi", niin miksi sen olisi pakko olla? En ole AA:ssa käynyt, enkä todennäköisesti tule käymäänkään, mutta ei se minusta sen parempaa tai huonompaa tee.

Vertaistuki on vertaistukea, ei valvottua eikä ohjattua (tai osittain valvottua, kuten Päihdelinkki). Toki siihenkin maailmaan mahtuu niitä, jotka käyttävät hyväksi - tavalla tai toisella, tähän lasken myös henkisen hyväksikäytön - toisia ihmisiä. Ihan niin kuin mihin tahansa työpaikkaan tai harrastustoimintaan. Tilanteen tekee tietysti hankalaksi se, että ongelmatilanteessa voi olla vaikea saada apua "seuraavasta portaasta", täydellisen itseohjautuvia kun nuo ryhmät ilmeisesti ovat. Toivottavasti enemmistö toimii vastuullisesti.

Yksi mielipide pisti miettimään. Että onko hyväksi se, että alkoholismia ja alkoholin nauttimista vatvotaan tunti toisensa jälkeen. Kun esim. mielenterveyskuntoutujat puhuvat enimmäkseen kaikeasta muusta kuin siitä mielisairaudesta, tekevät asioita yhdessä jne. Tavallaan tuossa on pointti, enkä minä tiedä vastausta. Minähän tätä alkoholiongelmaa olen itsekseni vatvonut, tosin nyt vähenevässä määrin, mutta kuitenkin.

Voiko alkoholismista siis päästää irti, ja vain elää elämäänsä, joskin vailla alkoholia?

Ehkä ajan mittaan uskallaan siitä(kin) päästää  irti.