Muihin lähteisiin(kin) vedoten olen ollut sitä mieltä, että nyt on se puolen vuoden muutosprosessikohta, ja siitä tulee nämä poukkoilevat olotilat.
Tavallaan se on kummallista. Mielestäni olen täysin hyväksynyt elämän ilman alkoholia. Humalaa en kaipaa. Mikä on sitten se, että puolen vuoden kohdalla rupeaa päässä jylläämään - niin minulla kuin muilla - fyysinen vieroitus on ollut ajat sitten ohi. Onko niin, että joidenkin hermoratojen korjaantumisten osalta puoli vuotta on se aika, jolloin uusia kytkentöjä alkaa tulla, ja niiden putsaaminen virtaviivaisiksi sitten vaatii oman levottomuutensa?
Olen aina ollut aika meluherkkä. Musiikki ei minulla voi soida taustalla vaan sitä joko kuuntelen tai sitten en. Nyt istun kahvilassa, teekupillisella, odotan lasta harrastuksista että mennään yhdessä kotiin. Kovaäänisestä kuuluva musiikki saa minut melkein kiljumaan - ärsyyntymiskynnys melunkin suhteen on tainnut tässä viime aikoina laskea.
Korvatulpat, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti