Tänään tulin jostain syystä pariinkin otteeseen ajatelleeksi niitä tilanteita, jotka väistämättä ovat edessä: kun olet sellaisessa paikassa, jossa "kaikki" ottavat lasin tai kaksi viiniä, ja ihmisiä on niin vähän että väistämättä ottamatta jättäminen kiinnittää huomiota.
Varmaan on niin, että en ole täysin sinut tämän lopettamisen kanssa. Siis sikäli sinut, että sitä maailmalle kuuluttaisin. Toisaalta, mitä se kenellekään kuuluu: miksi pitää "selittää" se, että ei juo viinilasillista, eikä sitä että juo? Autolla ajamiseen en voi vedota, en muutenkaan aja autoa varsinkaan kaupungissa. Kai se on niin, että on vain rohkaistava itsensä ja sanottava ääneen ne ajatukset, jotka pyörivät pään sisällä: "Ei tee mieli."
Kaikkea sitä ihminen pelkää, tuollaistakin. Oikeasti epäilen, että jos joskus absolutismi katkeaa, niin juuri tuollaisessa tilanteessa.
Näin hölmö sitä on: ensin pitää kulisseja pystyssä niin että oma juominen ei näy ulkopuolelle, sitten yrittää pitää kulisseja että oma juomattomuus ei näy. Saako itselle nauraa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti