Kolmas raitis perjantai. Perjantai on tietysti yksi päivä siinä missä maanantai tai torstaikin. Raittiita perjantaita on vaan niin helppoa laskea, koska perjantai on aiemmin ollut se päivä, jolloin on voinut juoda kolme olutta ilman että piiloutuu kulissin taakse. (Ja ne pari lisää sitten piilossa, mutta niitähän ei lasketa.)
Alkuillasta pieni perheensisäinen sanailu ja erimielisyys nosti tutun tunteen valitettavan pintaan. Juuri siinä tilanteessa kylmä olut olisi ollut paikallaan, aina ennen on ollut. Vaan ei enää. Melkein säikähdin sen tunteen vahvuutta. Ja myös sitä, kuinka hitaasti kiukustumisen tunteet häviävät elimistöstä, vielä tuntuu sormenpäissäkin tuo mielentila. Ovatkohan nämä fyysiset reaktiot henkisiin mielentiloihin / tuohtumukseen vieroitusaikana voimakkaampia kuin normaalisti? Että elimistö olisi jotenkin tottunut, että "joku" leikkaa mielentilan terävyyttä ja siitä syystä viesti pitää tuoda aivoille vielä normaalia voimakkaammin.
Tuota hetkellistä tunnetta lukuunottamatta tämä ottamatta jättäminen alkaa tuntua oikealta olotilalta. Siitäkin syystä ihmetyttää, miten sitä saattoi päästää itsensä niin pitkälle kuin päästin.
Ehkäpä iltajuomaksi kaakaota ja aikaisin nukkumaan. Aamulla lähtö reissuun, viikonloppu on täynnä ohjelmaa. Ja kerrankin senkin saa hoidettua ilman krapulaa.
Puoliso on illan pois, joten vieläkään ei nouse kysymys juomattomuudesta esiin. Oikeastaan odotan uteliaana, milloin hän sen saa kysyttyä, tai asian huomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti