Sivut

tiistai 3. toukokuuta 2011

HALT

AA:n yksi ohjeista on HALT-tilanteiden välttäminen (käsittääkseni, en ole vieläkään perehtynyt suureen kirjaan tms), eli:
- H=Hungry
- A=Angry
- L=Lonely
- T=Tired

Eli ei sais olla nälkäinen, vihainen, yksinäinen tai väysynyt. Helppoa :-) No joo.

Nälkäisyys: aamiainen on jostain syystä jäänyt käytännössä pois, en ole aamulla nälkäinen. Outo juttu. Hyvä kahvi kyllä maistuu, ja joku vihannesmehu. Olen miettinyt ainakin osittaiselle vähähiilihydraattiselle dieetille ryhtymistä, saisi tukea painonhallintaan - jonain aamuna siis kokeillut muna-pekoni -viritelmääkin. Mutta siis nälkäisyyttä yritän pitää loitolla, tuon painonkin takia. Suklaa on maistunut raitistumisen jälkeen, sitä menee melkein päivittäin patukka tai kaksi, juomisaikana taas todella harvoin, ei edes kuukausittain.

Vihaisuus: tunnetiloja pitäisi saada paremmin hallittua. En oikein usko, että on realistista ajatella ettei sitä ikinä olisi vihainen, jos suuttuu niin suuttuu. Minulle on kyllä tyypillistä riitelyssä semmoinen nyt riidellään ja sitten se on ohi, en jaksa mököttää (toisin kuin perheen toinen aikuinen, päivätolkulla, mikä on ongelma sekin). Selittämätön ahdistus ja pahantuulisuus sen sijaan saattaa vallata, kuten eilisiltanakin. Yritän niitä tilanteita analysoida, mietin sitä eilistäkin: olisiko osin taustalla ollut se, että kuitenkin koin huonoa omaatuntoa ja osasyyllisyyttä tapahtumiin, ja ryöpytin sitten sen muiden syyksi. Ei kovin aikuista, mutta inhimillistä kai. Pitäisi osata tasapainoilla toisaalta rehellisyyden, toisaalta sen välillä ettei ota kaikkia maailman vinksahduksia omaksi syykseen.

Yksinäisyys: tämä riippuu kai juojasta ja juomisen syistä. Minä nimenomaan kaipaan sitä, että saisi olla välillä itsekseen ja vain omien ajatuksiensa kanssa. Ehkä tämän voi kääntää niin päin, että pitää osata rakentavasti viestiä muille, että nyt minulla on hiljainen hetki. Tuntuu vaan niin tylyltä sanoa se muille.

Väsynyt: inhimillinen tunne sekin. Unenpuutetta on tavallaan selkeämpi valvoa, nukkumaan ajoissa ja ylös sitten kun on sen aika. Silloin tällöin voi tinkiä, mutta olen huomannut että nyt selvin päin myös kroppa kertoo, että pakko mennä nukkumaan. Sitä on hyvä kuunnella. Mutta työtilanteisiin, tekemisen listaan (työt, perhe, yhdistys, muut asiat) liittyvä väsymys (stressi) on sellainen, johon pitää panostaa vielä nykyistä enemmän.

Summa summarum: luulen, että minulla retkahdusriski liittyy lähinnä tuohon vihaisuus-väsymys -akseliin, eli panostetaan sinne suuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti