Lyhyt ajatus työpäivän päätteeksi.
Kävin lukemassa vertaistukipalstan tuoreimmat pikaisesti. Pohdiskelin, mistä kirjoittaisin. Lopulta pohdiskelin että miksi. Miksi on tarpeen käydä lukemassa, miksi kirjoittamassa?
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat osa minun henkilökohtaista toipumisprosessiani (mikä ilmaus!). Jotenkin on mielessä se, että tätä toipumista ja alkoholista erossa pysymistä pitää työstää, ja minulla tämä työstäminen on tuota, lukemista ja kirjoittamista. Jollain muulla se on vaikkapa AA:ta.
En halua ainakaan vielä unohtaa sitä, että alkoholi on minulle ongelma. Helppo se olisi nyt unohtaa, kun tämä alkoholitta olokin sujuu, eivätkä kiusaukset tunnu kasvavan kohtuuttomiksi. Retkahdusohjeista olen lukenut, että esim. AA:sta poisjäänti voi olla petaamista omalle juomisen aloittamiselle. Eli jos nyt sitten lopettaisin tämän "oman AA:ni", voisi se olla tuollainen petaamisprosessin aloitus. Pysytellään siis vielä toistaiseksi turvallisemmilla poluilla.
Kirjoittaminen on sitäpaitsi minulle oiva keino setviä vähän ajatuksiani. Se, että yrittää jäsentää jotain tunteitaan, auttaa kuitenkin myös tulkitsemaan ja joskus jopa sietämään niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti