Vaatimuksia tulee monelta suunnalta: töissä on useampi juttu, jossa tarvitaan minun panostani ja mielipidettäni. Harmittaa, että jotkut joutuvat sitä odottamaan päiviä, ja heidän oma työnsä on sen vuoksi osin jumissa (onneksi heillä on sentään muutakin). Lisäksi työtehtävälistalla on erään reklamaation edistäminen, jonka merkitys on kymmeniä tuhansia euroja, merkittävä vaikutus silläkin. Harrastuspuolella on taas kuhinaa, pitäisi koota ihmisiä seuraavaan hommaan. Siviilielämässä tulossa ystävien lasten - jopa kummilapsen - juhlia: uusia ylioppilaita ja rippilapsia. Kotona pitäisi päättää uskalletaanko ja kuinka paljon ottaa lainaa mökkiprojektiin. Rästiopiskelua. Äitiä pitäisi käydä katsomassa toisella paikkakunnalla, terveys huolettaa, ja heilläkin on asumishuolia. Työmatka tulossa. Valivali.
Kolmen kuukauden raittiuden jälkeen on ennustettu vaikeampaa jaksoa. Kertokaapas, kuka ennusti kolme kuukautta sitten että kasataanpa nämä asiat yhteen niin XX saa sen kolmen kuukauden kriisinsä? En ihan hevin suostu raittiutta tästä syyttämään. Toki voi olla niin, että kuorma tuntuu isommalta nyt kun aivot alkavat vähitellen muuttua ongelmankäsittelymekanismeissaan.
Pahimmat huolet paperille, jälleen? Kokeillaan:
- työprojektit/-asiat epäonnistuvat tai viivästyvät
- en onnistu saamaan harrastusporukkaa yhteisten tavoitteiden taakse
- äitini terveys ei kestä
- kumpi tahansa päätös mökkiprojektin suhteen on väärä
- unohdan jonkun ystävälapsen juhlan tai en keksi sopivaa viemistä
- en saa tehtyä sitä kaikkea mitä haluaisin
Vai ovatko nämä vain alkavia PMS-oireita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti