Linkeistä: minäkuvan merkityksestä

Nyt sitten kohteena tämä, ilmeisesti saman nimimerkin (Myrkkysumakki) kuin aiemmin laittamani toipumistarina, nimimerkki pohdiskelee minäkuvan merkitystä.

Tällä kertaa lukemalla jäi vähän ristiriitainen olo. Kommenteissa on vähän ikävääkin juupas-eipäs-vääntöä, joka joillekin keskustelupalstoille on ilmeisen tyypillistä.

Otsikko puhuu minäkuvasta, mutta oikestaan tuossa enemmän pohditaan kauanko alkoholisti on alkoholisti. Akateeminen asia sinänsä - eihän sillä oikeasti ole merkitystä - mutta myönnän että sitä olen itsekin pohtinut. Millä termillä pitäisi kuvata ihmistä, joka ei voi käyttää alkoholia (koska ei pysy kohtuudessa), mutta joka ei myöskään halua käyttää sitä tai koe tarvitsevansa käyttää? Määritelmän mukaisia alkoholisteja lienee niidenkin joukossa, jotka eivät ikinä ole viinaa maistaneet (se joku harvinainen pieni ryhmä, joka jää koukkuun ensimmäisestä ryypystä). Alkoholisti ei ole "entinen alkoholisti" (entinen aktiivikäyttäjä ehkä). Raittiita ovat muutkin kuin alkoholistit.

Mutta ne jutun herättämät tunteet? Tuosta määritelmästä oikestaan tällä hetkellä: who cares. Juuri nyt asialla ei (minulle) ole mitään muuta kuin ehkä akateemista uteliaisuutta olevaa merkitystä. Jos jotain tarvitaan, niin raitistelija on ihan hyvä termi. Voisi kuvata vaikka sitä, että harrastaa raitistumista.

Toinen asia, joka tuosta jäi mieleen on melko pienenä sivujuonteena oleva - otsikosta huolimatta - "positiivinen minäkuva". Lainaus:

"Uskon, että positiivinen minäkuvani on aivan ratkaiseva onnistumiselleni. Minä en ole mikään heikkouksistani enkä yksikään elämäni tapahtumista."

Muistan, kun lapsia alkoi syntyä, niin perehdyin monenlaisiinkin kasvatusoppaisiin. Yksi ohje on jäänyt mieleen: lapsi ei ikinä ole tuhma/kiltti/paha/mitä tahansa, teot voivat olla vääriä/oikeita, mutta lapsi itsessään ei sitä ole. Minuun tuo ohje tuolloin kolahti, ja muistutin siitä aina miestäni. Se, että sanotaan "NN, sinä olet tuhma", on kovin leimaava, ikään kuin lapsella itsellään ei olisi ikinä välineitä olla tai tehdä jotain muuta. Hallintamahdollisuuksien osalta on ihan valtava ero sanoa noin verrattuna siihen että sanoisi "Älä heitä palloa sisällä." (Toi on nyt harvinaisen kehno esimerkki, mutta toivottavasti joku ymmärsi pointin.) Samaan ajattelukimppuun liittyy se, että jos lapsi tekee väärin, opastetaan miten tehdään oikein, eikä vain sanota että noin ei saa tehdä (no okei, on niitä tilanteita joissa vain pitää kieltää eikä vaihtoehtoista toimintatapaa ole, koska kaikki siihen liittyvä on lapselle tai jollekulle muulle hengenvaarallista. Mutta aika harvoin hengenvaaraan lapset itseään saattavat.)

Samalla logiikalla tietysti "minä olen juoppo" on sellainen lamaannuttava, en voi olla muuta kuin juoppo. Helpompi tyytyä siihen, että toteaa (itselleen): olen allerginen alkoholille, juonpa siis tyrnimehua.