Tässä tunnekuohuja laannutellessa ja ulkoilun ohessa pohdiskelin tätä toipumisaikaa. Useammasta lähteestä olen kuullut, että fyysinen toipuminen alkoholin liikakäytöstä vie hyvinkin puoli vuotta (pitäisi kaivella ne lähteet esiin ja lukea uudelleen ja pohdiskella asiaa lisää), ja tälle ajalle olisi tyypillistä vaikka tämä aivotyön vaikeus (lue: saamattomuus).
Pistin tuonne linkkeihin A-klinikan julkaisun, joka on suunnattu kouluttajille. Lainaus sieltä: "Päihderiippuvuudesta vapautumiseen tarvitaan 2-5 vuotta." Vuotta! Terveyskirjaston dokumentissa sanotaan, että "Addiktiota ylläpitävä keskushermoston toiminnan muutos korjautuu hitaasti ja edellyttää yleensä ainakin 3-6 kuukauden pituista raitista jaksoa. " Kuukautta!
Tuntuu vaikealta sulattaa (omalla kohdalla, en sitä muiden kohdalla yhtään epäile), että alkoholismi on oikeasti sairaus, josta toivutaan ihan niin kuin vakavasta sairaudesta, kuukausitolkulla. Ja tämä on kuitenkin itse aiheutettu, ihan itse olen ne kaljani kitannut yli minkään järkevän rajan. Tiedän toki, että en minä flunssankaan toipumiselle anna tarpeeksi aikaa. Tuntuu oudolta, että pitäisi nyt kuukausitolkulla osata jarrutella. Onneksi on kesä tulossa.
Ehkä lähipäivien kotiläksyyn pitää laittaa tuo toipumisprosessin teoreettisen taustan selvittely, jotta ymmärrän itseäni paremmin ja osaan jotenkin ottaa vastaan sen mitä on tulossa, ja tehdä sen minkä pystyn.
Nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti